Takatalvi-Aikainen Kevät

Päässäni kohisee tuuli.
Räntä kastelee ajatusketjuni,
kylmiksi, liukkaiksi,
vaikeiksi käsitellä.
Pääni potee leutoa talvea.



Auringon kirkkaus,
lämpö.
Näitä kaipaan.
Haluan palata kevääseen,
siihen jonka jo juuri äsken
tapasin oveltani.



Hengitän rauhallisesti,
istun hiljaa,
tavoittelen kaikkea kaunista
sisälläni.
Kohmeisen roudan alla,
pelon riitteen läpi,
tuntuu vellova,
pirteä elämä.

Hymyni eivät enää maksa sielun kappaleita.