sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Utö, koillisesta 15 m/s, näkyvyys 50km, selkeää...

Ajaessani tänään töihin aikaisin aamulla, kuuntelin radiota ja aloin miettiä mikä ääni on 'kotoisin' tuntemani ääni. Lyhyen pohdinnan jälkeen tulin yllättävään lopputulokseen; 'kotoisin' tuntemani ääni on yleisradion merisäätiedotus. Miksi ihmeessä?

Merisää on turvallisella tavalla samanlainen. Se alkaa aina itäisiltä meri-alueilta ja päättyy pohjoisiin säävalvonta-asemiin,aina. Sen lukee miellyttävä ja lämmin ääni josta saa vaikutelman että se on rajattoman luotettava. Valassaaren tiedot tuntuvatpuuttuneen niin kauan kuin minä muistan.Yksinkertaisesti, kun radiossa alkaa merisää, tulee tunne että maailmassa on kaikki on kohdallaan.

On hassua, miten normaalisti niin merkityksettömät asiat kuten merisää saattavat saada merkittävän aseman omassa psyykeessä. Toisaalta, on helposti havaittavissa miten merisäästä on tullut minulle jonkinlainen turvallisuuden ääniraita. Pikku pojasta lähtien merisää on tullut tasaisin väliajoin radiosta ja sen yhdistää niin rauhallisiin sunnuntaiajeluihin, kiireisiin koulu- ja työaamuihin tai väsyneisiin viimeisiin tunteihin yövuorossa.Vaikka itse kokisi irronneensa tästä todellisuudesta, tuo lyhyt lähetys palauttaa yhteyden kaikkeen ympärillä. Merisää yllättäen on yksi niistä harvoista asioista jotka eivät ole juurikaan muuttuneet vaikka elämä sen ympärillä onkin...

Outoa.

Ei kommentteja: